Taas saapuu hetki sinineeen. Niitä riittää. Täällä Lapissa aurinko ei enää nouse. Päivä valostuu noin puoli 12 ja pimenee sitten puoli kahteen mennessä. Mutta kirkasta ei tule missään vaiheessa. Nyt se kaamos saapui. Jo Kolarin korkeudelle. Väsyttää. Harkitsen D-vitamiinin ostamista Apteekista. Jotakin olisi saatava. että alkaa piristyä. Täytyy ainakin keksiä piristävää puuhaa...

Viime viikon torstaina läksin taas tien päälle. Ensiksi Rovaniemelle. En ole koskaan ajanut autolla ja pelännyt JARRUTTAMISTA niin paljon. Tie oli peilijäässä ja loppumatkan sohjossa. Uusi tie, enkä koskaan sitä ajanut, joten ei tiennyt yhtään mitä mutkan takana odottaa. Perille Rolloon kuitenkin päästiin, ja torstai sujui rattoisasti juorutessa kaverin kanssa ja valmistellessa seuraavaa päivää.

Perjantaina menimme Iidan kanssa moikkaamaan Lapin komeinta ja tunnetuinta henkilöä, Joulupukkia! Napapiirille oli eksynyt muutama muukin ihminen ja Joulupukin tykö jonottaessa sai jutustella pitkät tovit tonttujen kanssa. Itse kohtaamaan Joulupukin sujui nopeasti ja Pukki lupasi perehtyä tarkasti laatimaani joululahjatoivelistaan. Lopuksi vielä pukki kehoitti olemaan kiltisti loput kaksi viikkoa ennen joulua. Ainahan mie olen. Kiltti tyttö kun olen!

 

Tässä mie olen. Pukin tykö menossa käsi vapisten ja kirje tiukasti nyrkissä.

 

Käytin tietenkin tilaisuuden hyödyksi ja lähetinn joulukortit Napapiiriltä. Tarkkailkaa luukkujanne ;)

 

Rollosta matka jatkui Kuusamoon mökkeilemään. Viikonloppu meni nopeasti ja takaisin päin tullessa oli jännät paikat, kun navigaattori ajatti pitkin Lappia. Jonkun matkaa tuli ajeltua tietä, jota ei äkkiseltään olisi sanonut kaksisuuntaiseksi. Vaan oli se. Ja kyltitetty oikein. Mutta ihanat maisemat ja paljon lunta <3

Nyt massu täynnä joulupuuron, olen onnellinen ja vilkaisin Joulukalenterin sekä lähden saunomaan. Enää 8 yötä Jouluun. Jaiks. Nähjään <3